NASAn satelliittikuvat kertovat Kiinan ja Intian vihertävän entistä enemmän. Osin kyse on metsityksestä, osin metsien suojelusta ja tehostuneesta maanviljelystä. Metsityshankkeita on maailmalla myös suomalaisilla alan osaajilla ja viime aikoina ovat puhuttaneet erityisesti projektit Afrikassa. Voisiko Suomi kuitata päästövähennyksensä Afrikan metsityksellä?
Tähän on helppo vastata. Jos koko Sahara saadaan viheriöimään, simsalabim, ovat ilmastovaikutukset merkittäviä. Tästä suuruusluokasta ei kuitenkaan ole kysymys, joten eiköhän vaan jatketa näitä omia kotimaisia ja EU-tason ponnisteluja.
Tällä viikolla on ollut parikin metsitystilaisuutta Helsingissä. Istuin hetken Kompassin järjestämässä seminaarissa, jossa oli esillä sveitsiläinen Green Foundation – hanke Etiopiassa. Resepti tuntuu olevan sama, joka toimii muissakin metsityshankkeissa: otetaan kyläläiset mukaan, erityisesti naiset, annetaan koululaisillekin oma ”vastuupuu”, perheet saavat toiminnan tuotosta elantoa, lapset pääsevät kouluun.
Etiopian hankkeessa on otettu myös pari muutakin keskeistä asiaa huomioon: vesi, kasvilaji, maanmuokkaus. Ilman vettä ei kasva mitään, ja sadetta ehkä tulee vain parina kuukautena vuodessa. Kasvilajien on kestettävä olosuhteet ja taimet on istutettava muuten kivikovaan maahan juuri sopivasti sateiden jälkeen.
Mikä on hankkeen merkitys Etiopialle, saati koko Afrikalle? ”Tämä on kuin pisara meressä, mutta tärkeä pisara.”
Samaa voinee sanoa St1-yhtiön Mika Anttosen projektissa, jossa etsitään keinoja lisätä puiden määrää Marokossa, kuivissa ja kuumissa olosuhteissa. Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund taas on sijoittanut omiin hankkeisiinsa kymmeniä miljoonia euroja ja Suomi toivoo miljardeja EU:n sijoitusohjelmasta. Niistä odotetaan ratkaisua Suomen EU-puheenjohtajakaudella ensi syksynä.
Taimien istutus ja puun kasvaminen on paljon muutakin kuin hiilinielukamppailua. Jokainen puutarhuri tietää, miten taimien kanssa ihan hullaantuu kevään korvalla. Jokainen pottiputkea käyttänyt muistaa, miltä tuntuu, kun taimi toisensa jälkeen solahtaa maahan (ja kun hirvet ne syövät seuraavana talvena…).
Muisto viime syksyn Kinky Bootsin väliajalta: Puutarhuritäti kysyy metsäprofessorilta: ”Minä haluaisin istuttaa puita ihan joka paikkaan, kaupungissakin. Eikö se auttaisi ilmastonmuutokseen.” Metsäprofessori (ystävällisesti): ”Mittakaava ei riitä.”
Mutta hei, istuta silti!